perjantai 17. lokakuuta 2014


The best wines are the ones we drink with friends





Tänään lähtö todellistui taas vähän enemmän. Mun rakkaat koulukaverit E, J ja M tulivat tänään illalliselle, joka nautittiin oikein kolmen ruokalajin mittaisena, viiniä unohtamatta! Kuvassa jälkiruokaa á la minä, kuulemma hyvää oli ja en lähde väittämään vastaan, vaikka omista tuotoksista kyse olikin :D Lähtijää muistettiin myös selviytymispaketilla, koska muuten voisi olla, että huonosti kävisi. Myös ebola mainittu. Kuitenkin, kiitos tytöt illasta Tällaisina hetkinä mietin olenko aivan riemuidiootti, kun haluan lähteä maailman toiselle puolelle, kun mulla on asiat niin ihanasti täällä. Mut pakko se on, edes jo vaikka sen takia, että eihän tätä enää voi peruuttaa :D

Kokonaiset 12 päivää, niin istun lentokoneessa ja todennäköisesti itken silmät päästäni. Vielä koko lähtö ei tunnu edes todelliselta, mut itseni tuntien; se iskee kovaa, kun se iskee. Mutta ettei aika kävisi pitkäksi odotellessa, niin reippaana tyttönä tentin neljä tenttiä ja esseen poikineen ja "muutama" työvuorokin odottelee tekijäänsä. I'm the(wo)man. 

Aamulla kampaajalle laittamaan vielä tukka kuntoon ennen reissua (ainahan voi yrittää). Senkin rahan olisi voinut käyttää ties mihin pullonokkaeläinten ihasteluun tai laskuvarjohyppyyn, mutta nää on näitä. Eipähän jää letistä kiinni, jos jollain joskus olisikin!
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti